Hattua ei pidä leikata pois liian pitkältä. Leikkauskohta tulee valita siten, että hatusta jää pieni panta sikarin ympärille. Tämä panta pitää käärinlehteä paikallaan ja estää sikarin avautumisen imupäästä.
Sytytettäessä sikaria sitä kannattaa pitää n. 45 asteen kulmassa. Kärkeä hehkutetaan ensin sytyttimellä. Sitten sikari käännetään vaakatasoon ja imetään muutaman kerran. Pään kuumentamista voi varovasti jatkaa imettäessä, mikäli sikari ei muuten syty. Sikarin pää kannattaa pyrkiä kuumentamaan sytyttäessä kauttaaltaan niin, että syttyminen tapahtuu tasaisesti. Sikarin kärkeä ei kannata upottaa kokokaan liekkiin, riittää kun liekki on juuri ja juuri kosketuksissa sikariin tai hieman erillään.
Syttämisen jälkeen sikarin päähän voi vielä puhaltaa ilmaa tasaisen syttymisen aikaansaamiseksi.
Mikäli sikaria polttaa liian nopeasti (tai se on kuivahtanut), saattaa sikari palaa liian kuumana eikä maistu hyvältä. Tällöin kannattaa pitää pieni tauko ja hidastaa tahtia. Eihän sikarin polton tarkoituksena ole muutenkaan kilvanpoltto!
Liian kuumana palavan sikarin tunnistaan myös palokohdan ulkomuodosta: se muuttuu kartiomaiseksi eikä tuhka katkea siististi.
Sikari palaa nopeammin yläreunastaan. Siksi sikaria pitää välillä kääntää. Muutoin sikari palaa epätasaisesti.
Paloaikaan vaikutttaa tietysti myös afficionadon imutahti ja puheliaisuus. Kun toisella sama sikari palaa puolitoista tuntia, saattaa toinen selvitä samasta urakasta puolessa ajassa.
Joten tilanteenseen kannattaa valita paloajaltaan sopiva sikari.
Joten kannattaa poltella rauhassa ja odottaa ennen kuin alkaa kiskoa vyötä irti. Mikään ei harmita niin, kuin sikarin käärinlehden reiittäminen hätäilemällä!
Mikäli sikarin haluaa polttaa todella loppuun, on tähän tarkoitukseen saatavilla holkkeja.
Tukkeuma saattaa tuntua sytyttämättömästä sikarista pällepäin pienenä kovettumana. Tällöin sikaria voi kevyesti sormilla hieroa puristamalla tukkeuman kohdalta, jolloin tukkeuma saattaa aueta. Jos sikari sammuu ilman syytä kesken polttamisen voi sikaria tunnustella läheltä palokohtaa. Sikari pehmenee läheltä palokohtaa huomattavasti ja tukkeuma tuntuu selvästi kovana kohtana. Tällöin paras keino on kokemuksen mukaan karistaa vanhat tuhkat huolellisesti pois ja sytyttää sikari uudelleen. Jo sytytettyä sikaria ei kannata puristaa tukkeuman kohdalta palokohdan viereltä, käärinlehti saattaa silloin irrota.
Joillakin sikareilla (erillä) saattaa olla niin suuri imuvastus, että sikarin polttamisesta ei tahdo tulla mitään. Jotkut tahot neuvovat tällöin työntämään sikariin pituussunnassa ohuen ja jäykän metallilangan, jolloin sikariin avautuu kanavia helpottamaan polttamista.